Arviointi Arts Management Helsinki -tuotantoalustasta

Anna Anttila

15.12.2022

Tiivistelmä

Tässä arvioinnissa tarkastellaan Arts Management Helsinki -tuotantoalustaa (AMH) sekä sen saaman tuen vaikutuksia ja merkitystä AMH:n toiminnan kehittämiselle ja taiteilijajäsenille. Arviointi painottuu toimenpiteisiin, jolla AMH parantaa freelancereiden työelämää. Vuonna 2022 AMH sai rakennetukea kehityshankkeeseen, jonka tavoitteena oli 1) tuotantoalustan skaalaaminen suuremmalle määrälle taiteilijoita, 2) tuotantorakenteen monipuolistaminen sekä 3) tuotantoalustamallin vakiinnuttaminen osaksi taiteen vapaata kenttää.

Arvioinnin mukaan AMH on sitoutunut taiteen ja luovan työn tukemiseen laadukkaasti ja ainutlaatuisella tavalla. Se rakentaa freelancereiden yleisesti kaipaamaa yhteisöllisyyttä ja vahvistaa taidetyön arvostusta. Ketteränä toimijana se tarjoaa palvelua nopeasti ja matalalla kynnyksellä. AMH on saavuttanut vuoden 2022 rakennetuelle asetetut tavoitteet. Taiteilijajäsenten määrää lisättiin 25 prosenttia. Jäsenille tarjottiin uusia palveluita, muun muassa työterveyspalveluita ja coachausta eli (ura)valmennusta, sekä mahdollistettiin taidetyötä täydentävien töiden tekeminen, kuten kollegiaalinen mentorointi.

Rakennetuki on lisännyt entisestään taiteilijajäsenten työhyvinvointia ja tyytyväisyyttä tuotantoalustan toimintaan. Arvioinnissa oli vaikea nimetä toiminnasta asioita, joita tulisi ratkaisevasti kohentaa tai tehdä toisin. Haastateltavat toivoivat parempaa AMH:n tunnetuksi tekemistä. Toimintaa voisi myös laajentaa, mikä on mahdollista vain resursseja lisäämällä. Samalla pitäisi varmistaa, että nykyisenlaisena laadukas ja kiitelty toiminta ei jäykisty.

 

Arvioinnin kohde

Tämän arvioinnin kohteena on asiantuntijayritys Arts Management Helsinki (AMH), joka toimii esittävän taiteen vapaan kentän tuotantoalustana ja tukirakenteena. AMH:n tarkoitus on parantaa taiteilijoiden toimintaedellytyksiä, luoda uudenlaisia yhteistyömalleja sekä vahvistaa ja uudistaa tuotannollisia rakenteita. Se on palveluntarjoaja, kumppani ja työyhteisö esittävän taiteen freelancereille, vapaille taiteilijoille ja taideyhteisöille.
Yhtiömuodoltaan AMH on voittoa jakamaton osakeyhtiö, ja se on tarjonnut freelancereille henkilökohtaista palvelua ja tuotantoapua vuodesta 2012 lähtien. Valtaosa tuotantoalustan nykyisestä 50 taiteilijajäsenestä on tanssitaiteilijoita. Suomessa tanssialan tyypillisin ansainnan muoto on freelancetyö.

AMH:n toimintaa taidetyön mahdollistajana ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahasto (SKR), Taiteen edistämiskeskus (Taike), opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) sekä Helsingin kaupunki taiteilijoiden täydentävään työhön myönnetyllä korona-avustuksella. Pandemiasulut ja liikkumisrajoitukset aiheuttivat esittävän taiteen alalle raskaita työn- ja tulonmenetyksiä, jotka kohdistuivat kovimmin nimenomaan freelancereihin.

Vuonna 2022 OKM myönsi 120 000 euroa rakennetukea Arts Management Helsingin toiminnan kehittämiseen. Rakennetuen avulla oli tarkoitus vahvistaa sekä yksilöiden että taiteilijavetoisten ryhmien autonomista toimijuutta taiteen vapaalla kentällä. Kulttuurin ja luovien alojen rakennetuki on osa Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmaa, joka saa rahoituksensa EU:n kertaluonteisen elpymisvälineen (Next Generation EU) ohjelmista. Niin ikään Taike on tukenut AMH:ta harkinnanvaraisella toiminta-avustuksella vuonna 2022. AMH:n saamat tuet mahdollistivat toiminnan jatkumisen ja työllisyyttä edistävät subventoinnit taide- ja kulttuurialan haastavassa tilanteessa.

 

Arts Management Helsinki -tuotantoalusta tukee freelancereita kolmella osa-alueella

Tuotantoalusta on uudenlainen toimintamuoto esittävän taiteen kentällä. Se on vapaiden taiteilijoiden työyhteisö ja tukirakenne, jonka tavoitteena on tehdä taiteilijana työskentelemisestä mielekkäämpää ja turvatumpaa.

Freelancereille annetaan AMH:ssa tukea talous- ja muuhun hallintoon sekä tarjotaan konsultointiapua erilaisiin työn tekemiseen ja suunnitteluun liittyviin kysymyksiin. Koska vapaiden taiteilijoiden tulonmuodostus on ongelmallista ja usein hyvin niukkaa, AMH tukee taiteilijoita esimerkiksi työnantajakuluja maksamalla. Apurahoistaan taiteilijat voivat halutessaan muovata AMH:n kautta maksettavaa palkkaa, jolloin taiteilijan sosiaaliturva paranee. Niin ikään tukea tarjotaan taiteilijajäsenten omille yhdistyksille. AMH tukee uudenlaisia yhteistyötapoja konkreettisesti, kun se esimerkiksi maksaa taiteilijoille palkkaa yhteisestä kehitystyöstä ja kokeiluista.

Taiteilijoiden tuotantoalustan toiminta jakaantuu kolmeen osa-alueeseen, joiden sisältöjä kuvataan AMH:n nettisivuilla https://artsmanagement.fi/platform/ seuraavasti:

  1. Henkilökohtaiset palvelut:
    • infrastruktuuri taiteilijan työlle
    • henkilökohtaista, räätälöityä apua ja tukea työpolun eri vaiheissa
    Tuotantoalusta toimii juridisena rakenteena taiteilijalle esim. yhteistuotannoissa, keikkasopimuksissa, hankerahoituksissa. Tuotantoalusta toimii vastuullisena työnantajana ja muovaa projekteista työsuhteista työtä taiteilijoille. Tuotantoalusta tarjoaa työelämäpalveluita taiteilijoille, tukien ja vahvistaen heidän yksilöllisiä työpolkujaan. Henkilökohtaisiin palveluihin kuuluu esimerkiksi neuvontaa, työnohjausta ja vuosittaiset kehityskeskustelut sekä muita työkykyä ylläpitäviä palveluita. Myös työterveyspalvelut ovat taiteilijoiden käytettävissä.
  2. Tuotantoja valmisteleva työ:
    • tuki taiteilijoiden omalle ei-taiteelliselle työlle
    • apu tuotantoja valmistelevaan työhön, esim. tuotantosuunnitteluun, viestintään, esituotantooon
    Taiteilijoiden työstä suuri osa on näkymätöntä, ei-taiteellista, palkatonta työtä: työn olosuhteiden mahdollistamista, puitteiden järjestelyä, resurssien etsimistä, olosuhteiden neuvotteluja. Tuotantoalusta tekee tätä näkymätöntä työtä näkyväksi sekä tarjoaa siihen apua ja tukea.
    Tuotantoja valmistelevan työn toteuttajina ovat, tarpeesta riippuen, yhtiön oma henkilökunta, ulkopuoliset osaajat ja/tai taiteilijat itse.
  3. Yhteisöllinen toiminta:
    freelancetaiteilijoiden työyhteisö ja tukiverkosto
    vahvistaa yhteisöön kuulumisen tunnetta
    Tuotantoalusta toimii taiteilijajäsenten työyhteisönä ja kanssakulkijana. Yhteisötapahtumilla edistetään vuorovaikutusta tuotantoalustan taiteilijoiden välillä ja luodaan yhteisen oppimisen mahdollisuuksia. Tapahtumat sisältävät mm. fasilitoituja keskustelutilaisuuksia, luentoja, jäsenaamiaisia, lukupiirejä.
    Kaikissa yhteisöllisissä tapahtumissa noudatetaan Arts Management Helsingin turvallisemman tilan periaatteita.

Tähän arviointiin osallistuneet jäsenet käyttävät kaikkia kolmea osa-aluetta. Niiden ansiosta AMH on ”freelancerille työyhteisöä vastaava turvapaikka, joka auttaa yksinpuurtamiseen”, kuten haastattelemani tanssitaiteilija AMH:n toiminnan kiteytti. Tuotantoalusta luo hänen mukaansa paljon rakennetta freelanceriuteen, jossa työntekijällä ei olisi muuten työpaikkaa eikä työyhteisöä: ”AMH:n ansiosta taiteilija ei ole niin irrallaan eikä työ niin fragmentoitunutta”.

 

Arvioinnin kulku, kysymykset ja haastateltavat

Sain AMH:sta sähköpostiosoitteet taiteilijajäsenille, joille lähetin pyynnön osallistua arvioinnin haastatteluun. Lähetin kutsun 11 jäsenelle, joista seitsemän vastasi sähköpostiini ja heistä viiden kanssa löysimme molemmille sopivan haastatteluajan. Haastattelin kaikki viisi jäsentä 7.–9.12.2022. Näin haastatteluihini osallistui joka kymmenes AMH:n 50 taiteilijajäsenestä. Tein yksilöhaastattelut puhelimitse ja ne kestivät yhdestä kahteen tuntia kerrallaan. Keskusteluiden pohjana oli seuraava kysymysrunko:

Millä ammattinimikkeellä ja minkälaisessa suhteessa toimit tuotantoalustaan?
Milloin ja miten olet tullut mukaan, eli mitä kautta sait tiedon AMH:sta?
Mihin tarpeeseen AMH oli ensisijainen apu ja vastaus, mitä kaikkea AMH tarjoaa sinulle?
Auttaako AMH sinua keskittymään omaan taidetyöhösi olennaisesti?
Mitä tuotantoalustan kolmesta osa-alueesta (1. taiteilijoiden henkilökohtaiset palvelut, 2. tuotantoja valmisteleva työ, 3. yhteisöllinen toiminta) pidät itsellesi tärkeimpänä toimintana?
Tai onko joku muu, 4. osa-alue, jota AMH ei itse markkinoi keskeistoimintanaan, mutta joka on sinulle keskeisintä ja tärkeintä AMH:n toiminnassa? Mitä jos AMH:ta ei olisi olemassa?
Mitä taloudellisia/omaan ansaintaan liittyviä vaikutuksia AMH:lla on? Ovatko esim. rakennetuen täydentävät työt vaikuttaneet ansaintaan?
Mitä muita työhyvinvointiin liittyviä vaikutuksia AMH:lla on? Esim. rakennetuen laajentamat terveyspalvelut?
Mitä koko alan kehittämiseen liittyviä vaikutuksia AMH:lla on? Miten AMH:n hyöty jo näkyy tai tulee näkymään alalla?
Millä tavoin AMH:n tekemää työtä tulisi jatkaa edelleen? Mikä toimii, mitä voisi parantaa tai tehdä toisin?
Mitä muuta haluaisit vielä sanoa?

Osalla haastattelemistani taiteilijajäsenistä on yhtä aikaa useita ammattirooleja, ja he edustavat itse samanaikaisesti monia taiteenaloja. Osa on mukana yhden alan taiteilijana, esimerkiksi tanssitaiteilijana, joita on AMH:n jäsenistä valtaosa. Niin ikään suurin osa sekä AMH:n kaikista että nyt haastattelemistani jäsenistä on naisia.

Haastattelin taiteilijoita seuraavilta ammattialoilta: tanssitaide, teatteriohjaus, taideopetus, klovneria, musiikkitaide, (kuoro)laulu ja flash mob, äänisuunnittelu, säveltäminen, multi-instrumentalismi ja koreografia. Pari heistä on ollut mukana AMH:n toiminnassa alusta asti ja osa tehnyt yhteistyötä AMH:n perustajan Outi Järvisen kanssa jo ennen kuin tuotantoalusta vuonna 2012 aloitti toimintansa. Tuorein haastattelemani jäsen on aloittanut vuonna 2021 ja muiden haastateltavien mukanaolo on kestänyt muutaman vuoden. Tiedon AMH:n toiminnasta ja olemassaolosta he olivat saaneet kollegoiden tai työryhmien kautta, joko sosiaalisessa mediassa tai kasvokkain.

Vaikka haastateltaviksi valikoitui vain 10 prosenttia AMH:n taiteilijajäsenistä, heidän vastauksissaan toistuivat samat käsitykset tuotantoalustan merkityksestä itselleen. Saamani arviointitieto kyllääntyi hyvin nopeasti. Eri tarpeisiin ja eri tavoin tuotantoalustaa käyttävät sekä eri alojen vastaajat antoivat hyvin yhtenäisen kuvan AMH:n toiminnasta. Kuva on kirkkaasti myönteinen.

 

AMH:n toiminta vastaa freelancereiden odotuksiin ja tukee taidetyön tekemistä

Kaikki haastateltavat olivat erittäin tyytyväisiä Arts Management Helsingin toimintaan. Taiteilijajäsenten näkemykset ja kokemukset olivat suorastaan ylistäviä.

Päällimmäisenä viestinä oli, että AMH:sta saa laadukasta asiantuntija-apua nopeasti, matalalla kynnyksellä ja mihin tahansa kysymykseen. Aivan kaikesta voi puhua ja miettiä ratkaisuja mieltä askarruttaviin ongelmiin sekä kahden kesken että eri ryhmissä. Kysymykset ja ratkaisut voivat olla joko hyvin konkreettisia ja hallinnollisia, admin-tason neuvoja, tai abstrakteihin taiteen asemaan ja luovan työn tukirakenteiden kohentamiseen liittyviä visiointeja.

Toimitusjohtaja Outi Järvisen omaa taustaa taiteilijana arvostetaan. Se edesauttaa freelancereiden aseman vahvistamista, luovaa ajattelua ja vahvojen taidepoliittisten näkemysten syntymistä sekä freelancereiden kannalta oikeiden yhteiskunnallisten asioiden puolustamista. Myös AMH:n tuottaja Ulrika Vilke sai ainoastaan kiitettävää palautetta. Kuten eräs haastateltava sanoi: ”Arvostan Outia ja Ulrikaa. Samalla kun he ovat luovia taiteellisia ajattelijoita, he ovat myös tarkkoja kulujen, laskutuksen, lakien ja prosenttien suhteen. He ovat sekä taiteellisesti että toiminnallisesti osaavia ja hyvällä itsetunnolla liikkeellä. Heiltä saa aina selkeitä vastauksia ja tarpeeksi nopeasti, eikä tarvitse odottaa esimerkiksi päiviä sähköpostivastauksia. Tämä johtuu myös siitä, että meitä jäseniä on niin vähän.” Tässä toimintamuoto freelancereiden tukemisessa eroaa ammattiliitoista, joissa jo suurella jäsenmäärällä on yhteiskunnallista merkitystä. Isoilla liitoilla on parempi valmius neuvotella kollektiivisopimuksia ja parantaa siten freelancereiden asemaa työmarkkinoilla.

Erityisesti vastaajat kiittivät sitä, että AMH:ssa arvostetaan nimenomaan taidetta, eli taidetyötä ja tuetaan sen tekijöitä. AMH tukee ja välittää jäsenistään sekä yksilöinä että osana kansallista ja kansainvälistä taidekenttää. Yksilöiden työnteon mahdollistamiseen vaikuttamalla vaikutetaan koko alaan ja näin työhyvinvointi leviää laajemmalle. Yksittäisestä taiteilijasta huolehtiminen tuo kerrannaisvaikutuksia koko alaan, koska jatkuvuus ja turvallisuudentunteen takaaminen vapauttavat voimia ja luovuutta varsinaiseen taiteen tekemiseen. AMH:n ansiosta luovuus lisääntyy.

Monet taiteilijat ryhtyvät Suomessa yksityisyrittäjiksi pakon edessä, koska esimerkiksi sirkus- ja tanssitaiteilijoille ei ole työpaikkoja montakaan edes olemassa. Yritystoiminnan aloittaminen ei ole heille välttämättä vapaaehtoinen valinta. Eräs haastateltava sanoikin: ”Yrittäjyys ei innosta, koska taloudellinen riskinotto ei kiinnosta, minua kiinnostaa vain taiteellisen riskin ottaminen.” AMH auttaa freelancereita välttämään pakkoyrittäjyyden. Vapaan taidetyön rakenteettomuus tai heiveröiset rakenteet vahvistuvat AMH:n toiminnan ansiosta.
Freelancerilta muuten puuttuvaa yhteisöllisyyttä syntyy jo yksittäisistä pienistä hetkistä, kuten AMH:n kerran kuukaudessa järjestämistä aamukahveista tai sattumalta yhtä aikaa toimistolla piipahtamisesta. Henkilökohtaiset tapaamiset ja yksittäiset kohtaamiset myös ilman virallista teemaa ovat freelancerille tärkeä tuki, mikä lisää työhyvinvointia. Koska työpaikkoja ei edes ole, toimiva ja ihmisiä yhdistävä tuotantoalusta on työn tekemiselle ratkaiseva tuki, vakaa peruskallio.

Taiteilijajäsenten esittämät kiitokset ja kehittämistoiveet liittyvät vahvasti siihen, että AMH on paikallinen, pieni ja intiimi toimija. He ovat erittäin kiitollisia ja tyytyväisiä saamaansa henkilökohtaiseen ja nopeaan apuun. Toisaalta he kohtaavat usein ympäristön kysymyksiä siitä, mikä Arts Management Helsinki -tuotantoalusta oikein on ja miten sen saisi toimimaan muillekin taiteenaloille ja kaikkialle maahan.

Uudenlaisen toimijan vertaaminen johonkin toiseen tukirakenteeseen on vaikeaa. Samoin on pienen, yksilöllistä ja nopeaa palvelua antavan toimijan laajentaminen ihan kaikkien saataville. Vastaajat olivatkin äärimmäisen kiitollisia siitä, että juuri he olivat löytäneet AMH:n ja päässeet itse näin asiantuntevan ja ainutlaatuisen palvelun piiriin. Erään vastaajan sanoin ”AMH:n tallissa oleminen on merkityksellistä. Toiminnan kasvaminen voisi heikentää kiinnostusta ja vähentää kontakteja talliin.” Mikäli toimintaa laajennetaan, pitää myös resursseja lisätä. AMH:n laadukas ja ketterä palvelu on mitoitettu nykyiselle 50 jäsenelle hyvin.

Taiteilijat kiittivät AMH:n johdon vahvaa ammattilaisuutta ja näkemyksellisyyttä. Jo yrityksen tyylikkäät nettisivut antavat osaavan ensivaikutelman. Mietitty imago vahvistaa asiantuntevaa ja luotettavaa vaikutelmaa. Kuten eräs vastaaja sanoi, on erinomainen asia, että googlaamalla löytää hänet nimenomaan AMH:n sivujen kautta ja näin hän voi saada uusia, isojakin asiakkaita. Myös keskeisellä ja arvostetulla paikalla, Iso Roobertinkadulla, sijaitseva fyysinen AMH:n cowork-tila on paikka, johon on houkuttelevaa ja ilo mennä töihin. Siellä on mahdollisuus tavata muita taiteilijoita, jotka ovat esimerkiksi eri aloilta, mutta samanlaisessa työmarkkinatilanteessa tai toisaalta aivan erilaisessa tilanteessa. Kaikkia yhdistää kuitenkin vahva taidetyön arvostus ja yhdessä tekeminen, vaikka esimerkiksi esteettisissä arvoissa olisi eroja. AMH:ssa on vapaa ja turvallinen tila olla reilusti omanlaisensa. Siellä on erään vastaajan mukaan: ”Nyt se olo, että minä kelpaan ja riitän!”
Jäsenet eivät erotelleet, olivatko vuoden 2022 rahoituksella mahdollistetut uudet toimet erillisen rakennetuen vai AMH:n perustoimintojen ansiota: mentorointi, coachaus ja terveyspalvelut solahtivat AMH:n aikaisempaan toimintaan ja freelancerin työn tukeen saumattomasti. Vaikka kaikki vastaajat eivät uusia toimintoja olleetkaan käyttäneet, tietoisuus niiden olemassaolosta loi jo turvallisuutta ja vahvisti luottamusta siihen, että AMH:n kannattelee freelanceria erilaisissa työelämän käänteissä ja uhkaavissa umpikujissa.

 

Rakennetuki laajensi tuotantoalustan toimintaa

Tuotantoalustatoiminnan kehittämisen rakennetuki on mahdollistanut tuotantoalustan toiminnan jatkumisen ja edistänyt taiteilijoiden työllisyyttä. Rakennetuella rahoitetun kehityshankkeen tavoitteena oli laajentaa AMH:n tuotantoalustatoimintaa. Tarkemmat rahoituksen mahdollistamat kohteet olivat 1. tuotantoalustan skaalaaminen suuremmalle määrälle taiteilijoita, 2. tuotantorakenteen monipuolistaminen sekä 3. tuotantoalustamallin vakiinnuttaminen osaksi taiteen vapaata kenttää. (https://artsmanagement.fi/portfolio/tuotantoalustan-kehittamishanke/)

Ensimmäinen tavoite, eli laajentaa AMH:n tuotantoalustatoimintaa skaalaamalla se suuremmalle määrälle taiteilijoita, onnistui: jäsenmäärä kasvoi 25 prosenttia, eli 40 jäsenestä 50:een. Haasteltujen taiteilijoiden mukaan tämä on nykyisillä työntekijäresursseilla juuri sopiva koko laadukkaiden palveluiden takaamiseksi kaikille. Suurempi jäsenmäärä voisi viedä liikaa kahden työntekijän voimia.

Toisena tavoitteena oli monipuolistaa toimintarakennetta. Laajemmat terveyspalvelut, coachaus ja mentorointi olivat jäsenten mielestä merkittäviä lisäyksiä toimintaan. Vaikka terveyspalveluita ei olisikaan tarvinnut itse, jo tietoisuus siitä, että tarjolla on muitakin mahdollisuuksia ylläpitää terveyttään kuin kaupungin ruuhkautuneet julkiset terveyspalvelut, lisää työhyvinvointia. Eräs haastateltava sanoikin: ”Ihmeellisen hieno juttu freelancerille! Käytännössä freelancerin on ainakin Helsingissä todella vaikea saada julkiselta puolelta terveyspalveluja. Olisi hyvä, jos työterveys voisi jatkua tulevaisuudessa. Se olisi tärkeä toiminta freelancereiden yhdenvertaisuuden kannalta.”

Myös coachaus-palvelu sai paljon kiitosta. Eräs haastateltava muistutti, että: ”Luovilla aloilla riittämättömyyden tunne voi olla suuri. Jos ei ole jo huipulla, voi olla paljon merkityksettömyyden tunteita. Riittämättömyys ja kelpaamattomuus vaivaavat mieltä. Silloin realistisen kuvan saaminen on erittäin tärkeää! Teppo Virtasen koutsaukset vahvistavat itseuskoa, rohkeutta ja mahdollisuuksien näkemistä. Näin on ollut myös mahdollista löytää yhteistyökumppanuuksia.”

Rakennetuen avulla AMH on voinut myös lisätä erilaisista pikkukeikoista ja sirpaleisista toimeksiannoista muovaamaansa palkkatyötä taiteilijoille. Rakennetuella AMH on voinut maksaa asianmukaiset palkat ja lomakorvaukset taiteilijoille myös silloin, kun keikkalaskutus esimerkiksi tanssitaiteilijalle olisi vaarassa jäädä erittäin pieneksi.

Isoon tarpeeseen ovat vastanneet myös täydentävät työt, joita on kustannettu rakennetuella. Ne tarkoittavat palkallista työtä, joka on muuta kuin oma taiteellinen työ. Täydentävät työt ovat edistäneet taiteilijoiden työllisyyttä haastavassa toimintaympäristössä, toisin sanoen pandemia-aikana. AMH sai aiemmin korona-avustusta Helsingin kaupungilta. Sitä saatiin taiteilijoiden täydentävään työhön 340 tunnille. Kokemus täydentävistä töistä oli niin positiivinen, että niitä vielä lisättiin OKM:n vuoden 2022 rakennetuella. Toistakymmentä taiteilijaa on tehnyt AMH:n kautta täydentävää työtä yli 600 työtuntia. Taiteilijat ovat toimineet esimerkiksi mentoreina ja neuvonantajina kollegoilleen.

Täydentävästä työstä saatavaa palkkaa arvostettiin ja muistutettiin, että kollegoiden mentorointi lipsahtaa usein hyväntekeväisyydeksi vailla taloudellisia korvauksia. Nyt mentoroinnista sanottiin, että se on: ”ilman muuta aivan loistava juttu! Se on molemmin puolin tärkeää, siis olla mentoroitavana ja saada mentoroida. Tämän olisi hyvä jatkua. Osaamistaan voisi vielä laajentaa, kun mentoroisi omien piirien ulkopuolelle.” Eräs toinenkin haastateltava sanoi: ”Kollegiaaliset mentoroinnit ovat olleet todella tärkeitä. Ne ovat työllistäneet itseä ja kollegaa, koska niiden aikana on tajunnut itselläänkin olevan valtavasti tietoa ja että voi antaa apua kollegalle. Ja siitä on vielä saanut palkkaakin. Mentorointi on sekä työtä että rakenteen virallistamista.”

Ja edelleen toinenkin haastateltava sanoi: ”Mentorointi oli tärkeää! Sillä todella on merkitystä, koska silloin voi osua yksiin toisen kanssa. Mentoroinnissa voi kehittää omaakin puoltaan. Kun voin tehdä AMH:ssa nyt mentorointia, voin myös markkinoida sitä, vaikka somessa.” Ja kuten eräs toinenkin taiteilija vakuutti: ”Mentorointia pitää jatkaa. Siinä voi tehdä ja jakaa sitä, mitä itse on saanut. Mentoroinnin kautta myös Outi voi levittää ilosanomaansa. Hän on tehnyt meistä omalla työllään työnsä jatkajia. Hän ja mentorointi luovat lisää kollegiaalista keskustelua ja rakennetta. Tässä näkyy, miten kokemusta voi oikeasti liikuttaa ja kuinka meillä on paljon kokemuksia, joita jakaa, kun kollegoina voimme auttaa toisia löytämään oman juttunsa äärelle. Se auttaa, ihan kuin treenaaminen yhdessä, ja samalla voi isommilla tai pienemmillä jakamisilla olla yhdessä freelancer-kenttänä. Tämä rakenne voisi jatkua.”

Kolmas rakennetuen tavoite oli vakiinnuttaa tuotantoalustamalli osaksi taiteen vapaata kenttää. Tätäkään tavoitetta eivät jäsenet kyseenalaistaneet, vaan kiittivät AMH:n vankkaa tukea taidekentälle ja vapaalle, luovalle taidetyölle sekä AMH:n tekemää kulttuuripoliittista vaikuttamistyötä ja selvityksiä esimerkiksi Taikelle. Yksittäisten taiteilijoiden ja taiteilijaryhmien tukemisen kautta vaikutetaan koko taidekenttään. Tämän lisäksi kiitosta sai AMH:n aktiivinen some-näkyvyys ja jäsenten omien some-päivitysten uudelleen julkaiseminen AMH:n kanavissa.
Yksi haastateltava muistutti, kuinka AMH ”vie koko ajan alaa eteenpäin. Se on nostanut epäkohtien lisäksi ehdotuksia ja ratkaisumalleja esiin. Jäsenmäärään nähden AMH:n merkitys säteilee paljon laajemmalle porukalle, koska kerrannaisvaikutukset syntyvät ihmisten ja kontaktien kautta. AMH:ssa on keskusteltu myös asioista, joihin se ei voi suoraan vaikuttaa, mutta keskustelua on avattu esimerkiksi Helsingin harjoitus- ja esiintymistilojen valtavan kalliista hinnoista.”

Vaikka AMH on aktiivinen toimija taidepiireissä, toivottiin vielä enemmän näkyvyyttä ja informaatiota, jolla AMH voisi tehdä itsestään entistä tunnetumman. Haastattelujen mukaan ulkopuolisten kesken on yleinen väärinkäsitys, että AMH olisi joko osuuskunta tai työnvälittäjä, manageri tai agentti, joka myy keikkoja. Laaja informointi ja tunnetuksi tekeminen toki vaatisi lisää resursseja, mikä voisi aiheuttaa kasvupaineita. Laajentaminen saattaisi muuttaa AMH:n nykyistä ketterää toimintatapaa jäykemmäksi.

 

”AMH ymmärtää freelancerin asemaa ja vastaa kaaokseen”

AMH:ssa käytetyt lähestymistavat, mallit ja toimet soveltuvat erinomaisesti tarkoitukseensa eli freelancereiden työelämän parantamiseen. Kuten haastateltavani korosti: ”Freelancerit ovat taitavia, freelancer on todella taitava taiteilijan ammatin eli elämän handlaamisessa. Hänen on hoidettava itse kaikki aikataulut, suunnittelu ja muu sen sellainen työ. Metatyön toiminnanjohtajuus on freelancerilla koko ajan läsnä. Olen onnellinen, että olen oppinut oikeasti elämässäni epävarmuuden sietämisen ja hallinnoinnin taidon. AMH:n rakenne ilmentää freelancereiden ja freelanceriuden arvostamista ja ammatin ymmärtämistä. On kiva olla osa alustaa, jossa arvokkaan työn harjoittaminen ja sen osaaminen nähdään. AMH vastaa kaaokseen. He tietävät, mitä freelancer työ on ja osaavat arvostaa sitä! Tästä kaikesta olen saanut kehitysidean: freelancerit voisivat kertoa, miten kaikkea hallitaan. Voisimme alkaa pitää ’Kyvykkäät freelancerit’ -esitelmiä. Voisimme opettaa freelancerin mestaritaitoja muillekin!”
Sekä arvioinnissa esiin nousseet toiminnan hyvät puolet että kehittämiskohteet johtuvat pitkälti AMH:n koosta. Se on pieni ja intiimi toimija, joka voi tarjota asiantuntija-apua ketterästi, mutta vain pienelle joukolle taiteilijoita. Vaimean kritiikin kohteena ollut tunnettuuden lisääminen ja toiminnan laajentaminen uusille taiteen ja maantieteellisille alueille muuttaisivat nykyistä palvelua. Olisiko laajentunut toiminta enää AMH, joka tällaisenaan ansaitsee niin paljon kiitosta taiteilijoilta? Jos AMH:n toimintaa kasvatettaisiin laajemmille alueille ja suuremmille taiteilijamäärille, sen nykyiset resurssit eivät riittäisi yhtä laadukkaaseen, nopeaan ja yksilölliseen palveluun.

Nykyisellään toiminta nojaa vahvasti vain kahden ihmisen hartiavoimiin: AMH:n perustajan, toimitusjohtaja Outi Järvisen sekä tuottaja Ulrika Vilken. Haastateltavia arvelutti, miten koko AMH:n kävisi, jos kaksikko päättäisi lopettaa AMH:ssa työskentelyn. Siirtyisikö kaikki osaaminen ja tieto mahdollisille uusille toimijoille? Voisiko esimerkiksi mentoroinnin avulla siirtää näin paljon tietoa eteenpäin? Eräs vastaaja sanoi suoraan: ”AMH on sellainen, jota ei oikein voi korvata muilla toiminnoilla, esimerkiksi juuri mentorointia ei voi korvata muulla työllä. Outin työ on olla alusta. Outin merkitys on olla meitä varten. Ilman AMH:ta ja Outia olisin kyllä yksin.”

 

Lopuksi ja jatkoksi

Yleisesti arvioidaan, että kehittämishanke on saavuttanut tavoitteensa, jos se synnyttää uutta toimintaa tai uudenlaisia palveluita asiakkaille. Jos uudenlaisten palvelujen asiakkaat ovat niihin tyytyväisiä, päätavoitteen tulos on myös laadukas. Tekemieni haastatteluiden perusteella asiakastyytyväisyys oli paras mahdollinen. AMH on onnistunut kehittämishankkeen eli rakennetuen avulla luomaan paitsi uutta myös laadukasta toimintaa. Samalla AMH on säilyttänyt perustoimintonsa laadukkaana.

AMH osoittaa toiminnallaan freelance-työn arvostusta ja lisää freelancereiden työhyvinvointia, minkä toivotaan jatkuvan. Freelancerille, kuten kenelle tahansa ammattilaiselle, konkreettinen arvostuksen osoitus on kunnon palkka ja säälliset työolot. Työhyvinvoinnin tukeminen auttaa freelancereita jaksamaan ja tekemään työtään niin, että siitä on iloa muillekin. Yleisön kulttuurihyvinvointi lisääntyy ja palkkatyöllään taiteilija voi osallistua yhteisen verotulokassan kartuttamiseen.

Jäsenet toivoivat, että AMH tulisi nykyistä tunnetummaksi toimijaksi, mutta toimisi jatkossa kuten ennenkin: tukee freelancereiden työarkea ja autonomisuutta samalla yhteisöllisyyden mahdollistaen. Mahdollisuuden yhteisöllisyyden kokemuksiin, kollegiaaliseen mentorointiin ja työterveyspalveluihin toivotaan jatkuvan. Tähän on helppo yhtyä: toivottavasti AMH:n resurssit turvataan niin, että jäsenten tarpeisiin vastataan jatkossakin.

Helsingissä 15.12.2022

Anna Anttila
FT, folkloristiikan dosentti

 

 

Arts Management Helsinki tilasi Anna Anttilalta ulkopuolisen arvioinnin tuotantoalustatoiminnasta osana opetus- ja kulttuuriministeriön tukemaa Tuotantoalustan kehittämishanketta (2020). Tämä arviointi on osa OKM:n myöntämän kulttuuri- ja luovien alojen rakennetuen käytön raportointia. 

©2024 Arts Management Helsinki. All rights reserved.

Log in with your credentials

Forgot your details?