Taina Mäki-Iso on yksi Suomen tunnetuimmista fyysisen teatterin ja klovnerian asiantuntijoista. Ohjaajana, opettajana ja esiintyjänä hän on vaikuttanut merkittävästi siihen, että klovneriasta on tullut viimeisen viidentoista vuoden aikana suosittu ja arvostettu taiteenlaji Suomessa – ja myös kansainvälisesti. Taina on opettanut useimpia alan tekijöitä Suomessa ja toiminut luennoitsijana ja työpajojen vetäjänä ympäri maailmaa. Kesällä 2026 hän opettaa esimerkiksi Bouffonia – groteskia ilveilyä – Tampereen kesäyliopistossa ja loka-marraskuussa on tulossa klovnerian kurssi Helsingissä. Molemmat kurssit ovat Teatterikorkeakoulun opintoja.  ”On ollut ilo olla jakamassa klovnerian ja fyysisen teatterin maailmaa jo useille sukupolville”, Taina toteaa.

Tainan viimeisin ohjaustyö on Veera Tapanaisen klovnisoolo MAMI, joka käsittelee mm. äitiyden ja taiteilijuuden yhdistämistä – ja muumioita. Tänä vuonna Taina myös mentoroi koreografi ja esitystaiteilija Mikko Niemistön marraskuussa ensi-iltaan tulevaa The Tormentor -esitystä.

Klovnina lavalla: Tragikoomista Medeiaa ja elämän ilmiöiden ihmettelyä

Taina Mäki-Iso ei ainoastaan opeta klovneriaa, vaan hän elää sitä myös lavalla. Hänen sooloteoksensa, kuten MEDEIA: Klovnin raivonhallintaopas, ovat saaneet runsaasti huomiota. Teos on tragikoominen tulkinta Euripideen klassisesta tarinasta, jossa kreikkalaisen mytologian Medeia tappaa kostoksi omat lapsensa. Taina Mäki-Ison versiossa Klovni Martta saa tämän huikean roolin esitettäväkseen, mutta klovnia kauhistuttavat tarinan julmuudet. Miten ihmeessä kertoa kaikki karmeudet? Marttaa ärsyttää moni asia ja koetuksella onkin myös Martan oma raivonhallinta. Syyskuussa Medeiasta on luvassa koululaisesityksiä Torniossa.

Klovnerian ydin on juuri tässä: naurun takana piilee syvällisiä tunteita. Taina Mäki-Ison työ osoittaa, että vaikeitakin asioita voi käsitellä lämpimällä huumorilla. Nauru on ikään kuin portti muihin tunteisiin eikä pelkästään ilon vaan myös vihan, surun ja raivon ilmaisun väline. ”Klovnin ihmettelevä asenne elämään mahdollistaa rankkojenkin asioiden käsittelyn keveydellä – mutta ei pinnallisuudella”, Taina kuvailee.

Nauru lääkkeenä ja toivon tuojana

Yli 20 vuoden ajan Taina on toiminut sairaalaklovnina, Klovnitohtori Tanttarullana työskennellen  Uudessa Lastensairaalassa Helsingissä. Hän on myös sairaalaklovnikollegoiden koutsi ja koutsitiimin vetäjä. Sairaalassa klovnin tehtävänä on keventää tilanteita, tuoda iloa haastaviin hetkiin ja auttaa lapsipotilaita valmistautumaan toimenpiteisiin.  Sairaalaklovnien työ on moniammatillista yhteistyötä, jota on kehitetty yhdessä lääkärien, hoitajien ja muiden ammattilaisten kanssa. Sairaalaklovnit ry:n toiminta on arvostettu osa suomalaista terveydenhuoltoa.

”Klovni pyrkii luomaan vuorovaikutuksellisen hetken, jossa lapsi tai nuori tulee nähdyksi ja kuulluksi muutenkin kuin sairauden kautta. Meidän tehtävämme on luoda turvallisia ja leikillisiä kohtaamisia, joissa lapsi voi unohtaa hetkeksi sairautensa. Toisaalta kun yhteinen leikki on syntynyt, klovnin tuki ja läsnäolo voi auttaa myös toimenpiteessä tai siihen valmistautumisessa. Klovni ei pelkästään viihdytä vaan on osa hoitotiimiä”, Taina kertoo.

Tiedeteatteri ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Moniammatillista yhteistyötä Taina tekee muillakin aloilla. Syksyllä hänen luomansa hahmo A!Oisram jatkaa lasten ja nuorten innostamista Aalto-yliopiston Junior Tiedeteatteri -tapahtumasarjassa. Tiedeteatterissa tutustutaan kiinnostaviin tieteen ja taiteen ilmiöihin, kuten tekoälyyn, robotiikkaan, pelisuunnitteluun ja äärettömyyteen. Junior Tiedeteatterin slogan ”Kun uteliaisuus on rajaton, voi tehdä mitä vaan!” sopii myös A!Oisramin rooliin tapahtuman juontajana ja ihmettelyyn innostajana. Tavoitteena on herättää nuorissa uteliaisuutta ja luovuutta sekä rohkaista tieteen ja taiteen pariin.

Elämän onnenpyörä ja yhteisöllisyys

Ennen tiedeteatterin kausia Tainan klovnihahmo Madame T vierailee elokuussa 2026 palvelutaloissa ja kirjastoissa pyörittämässä elämän onnenpyörää yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Vuorovaikutuksellinen Madame T: Pelissä elämä -teos valittiin Espoon kaupungin Tulevaisuustarinoiden Taideiskuihin, joiden tarkoituksena on rakentaa rauhaa ja toivoa kaupunkitilassa.

”Osuuko onnenpyörä rakkauteen, rahaan, työhön vai unelmiin vai ihan jollekin muulle sektorille? Tärkeitä asioita, joihin voi löytyä yhdessä uusia, koomisiakin näkökulmia”, Taina kertoo. Teos kutsuu yleisön osallistumaan ja pohtimaan elämän suuria kysymyksiä leikin ja naurun kautta.

Taide yhdistää

Taina Mäki-Ison työ ulottuu klovneriasta sairaalaklovneriaan, tiedeteatteriin ja yhteisöllisiin taideprojekteihin. Hänen taiteensa ei ainoastaan viihdytä, vaan koskettaa, herättää ajatuksia ja luo yhteisöllisyyttä. Klovnerian kautta hän osoittaa, että nauru voi olla voimaannuttavaa, parantavaa ja jopa yhteiskuntaa muuttavaa.

”Klovneria liikuttaa nauruun ja muihin tunteisiin. Se voi yllättää ja joskus myös yllyttää. Taide on tärkeää, koska se antaa meille työkaluja ymmärtää maailmaa ja itseämme. Ja joskus paras tapa ymmärtää on nauraa – varsinkin itselleen”, Taina tiivistää.

Lue lisää Taina Mäki-Ison työstä: https://tainamakiiso.wixsite.com/

Taina Mäki-Iso on ollut Arts Management Helsingin taiteilijajäsen vuodesta 2018 alkaen.

Kuvat: Tanssiteatteri Hurjaruuth

Taiteilija Jani-Matti Salo tunnetaan immersiivisistä teoksista, joissa hän käyttää valoa, ääntä ja videota tarkastellakseen, miten teknologia ja ihmisten välinen vuorovaikutus muovaavat maailmankuvaamme. Hänen paikkasidonnaiset installaationsa vuorovaikuttavat usein suoraan ympäristönsä kanssa luoden ohimeneviä, mutta syvällisiä hetkiä, jotka hämärtävät taiteen ja ympäristön rajoja.

Uusimmassa teoksessaan Ajoittain – joka on tehty EMMA – Espoon modernin taiteen museon tilausteoksena – Salo kutsuu museon yleisön tilaan, jossa valo ja ääni muuttuvat introspektiivisiksi työvälineiksi. Installaatiossa valo voimistuu vähitellen ja hiipuu sitten yllättäen, nopeammin kuin silmä ehtii sopeutua. Vaikutelma siirtää katsojan huomion ulkoisesta kohti sisäistä kokemusta. Teoksen muoto mukailee WeeGee-talon ikkunarivistöä ja käy vuoropuhelua ulkona avautuvan maiseman, vuodenaikojen ja sääolosuhteiden kanssa.
Teokseen kuuluu myös taiteilijan säveltämä äänimaisema, joka muuttuu valon aaltomaisen liikkeen mukana. Yhdessä nämä elementit luovat upottavan ympäristön, joka kutsuu katsojan pysähtymään ja pohtimaan – harvinaisen hetken hiljaisuutta maailmassa, jota leimaa jatkuva liike.

Nykyaikaa etsimässä

Ajoittain on esillä EMMAn juuri avautuneessa näyttelyssä Nykyaikaa etsimässä: Juurettomuudesta, joka muuttaa museon galleriat läsnäolon ja keskittymisen paikoiksi. Näyttely kokoaa suurikokoisia installaatioita ja osallistavia, aisteja herättäviä teoksia johtavilta nykytaiteilijoilta, jotka kaikki tutkivat kuulumisen ja juurettomuuden teemoja nykyajan kiireisessä maailmassa.
Kävijälle on luotu tila viipyillä ja aistia teosten avaamien rinnakkaisten maailmojen ja oman kokemuksen kynnyksellä. Näyttely ei tarkastele juurettomuutta ainoastaan sijoiltaan olemisena vaan myös mahdollisuutena ajatella toisin yhteenkuuluvuuden ja paikan merkitystä. Se kannustaa meitä juurtumaan edes hetkellisesti jaettuun kokemukseen nykyhetkestä. Salon teos erottuu runollisena tutkimuksena havainnoinnista, jossa teknologia ja luonto sulautuvat luomaan hetkellisen hiljaisuuden jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.

Näyttely juhlii EMMAn 20-vuotisjuhlaa.

Näyttelyn nimi Nykyaikaa etsimässä viittaa Olavi Paavolaisen vuonna 1929 julkaisemaan esseekokoelmaan, jossa hän pohti modernia identiteettiä ja kokemusta nopeasti muuttuvassa maailmassa. Näyttelysarjan aiemmat osat esitettiin vuosina 2016 ja 2022.

Näyttelyssä esillä olevat muut taiteilijat ovat: Marina Abramović, Haruka Kashima, Kimsooja, Tarik Kiswanson, Germaine Kruip, Ken Matsubara, Lydia Ourahmane, Helen Pashgian, Danh Võ, WAUHAUS x TTK (Nurture), Ian Wilson ja Maaria Wirkkala.

Lue lisää Jani-Matti Salon työstä: www.janimattisalo.net
Lue lisää EMMA Espoon modernin taiteen museosta: emmamuseum.fi

Teos ”At Times” luotiin tilaustyönä EMMA-kokoelmaan.
Arts Management Helsinki on toiminut Jani-Matti Salon teoksen hallinnollisena yhteistyökumppanina.

Kuva: Ari Karttunen / EMMA

Samira Elagoz on suomalais-egyptiläinen transmaskuliininen taiteilija, jonka työ liikkuu elokuvan, performanssin ja visuaalisen taiteen rajapinnoilla. Elagoz tunnetaan performanssi- ja videotaiteen rajoja laajentavana tekijänä,. Hän on kehittänyt omaleimaisen ”dokufiktio”-tyylinsä, jolla hän tutkii teemoja kuten sukupuolirooleja, digitaalista romanttisuutta ja intiimejä kohtaamisia. Elagozin teokset saavat huomiota – ei ainoastaan provokatiivisen sisältönsä, vaan myös kompromissittoman totuudenetsintänsä vuoksi. Olipa kyseessä live-performanssi, video tai yhteistyöprojekti, ne pakottavat meidät kohtaamaan epämukavuuden ja kuvittelemaan uudelleen, mitä taide voi olla. Elagoz ei asetu helppoon kategorisointiin – hänen taiteensa väistää yksinkertaistamista ja haastaa katsojan ajatteluun.

Samira Elagozin läpimurtoteos Cock, cock… Who’s There? sai ensi-iltansa vuonna 2016. Teos yhdistää dokumenttikuvaa, live-toimintaa ja skriptaamatonta vuorovaikutusta tutkiessaan valtaa, seksuaalisoitumista ja katsomisen politiikkaa. CCWT on monumentaalinen ja raaka – taideteos, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi. Sen kymmenvuotisjuhlaa vietettiin juuri esitysperiodilla Theatre Odeonissa Pariisissa. Onnittelut!

Theatre Odeonissa 22. maaliskuuta asti näytettävänä on myös Elagozin palkittu videoteos SEEK BROMANCE. COVID-19-pandemian aikana kuvattu SEEK BROMANCE kertoo Samira Elagozin ja Cade Mogan odysseiasta ja heidän yhteisestä yrityksestään uhmata sukupuolinormeja. Kaikki alkaa heidän kohtaamisestaan: kaksi taiteilijaa kokoontuu yhteistyöhön, yhdistyneinä yhteisestä halustaan transitioon. Sitten pandemia iskee. SEEK BROMANCE voitti Hopealeijonan Venetsian biennaalissa 2022 innovatiivisesta esitystaiteen, dokumentin ja digitaalisen kulttuurin yhdistelmästään.

Samaan aikaan Les Printemps de Sévelin -tapahtumassa Arsenicissa, Lausannessa Elagozin uusin teos You can’t get what you want but you can get me on nähtävissä 22. maaliskuuta asti. Yhdessä Z Walshin, Brooklynissa asuvan valokuvataiteilijan kanssa luotu ainutlaatuinen diaesitys dokumentoi kahden pitkätukkaisen transmiehen rakastumista. Se vangitsee lähes teini-ikäisen rakkaustarinan, herättäen katsojissa vahvan muiston siitä, miltä rakastuminen tuntuu. Teos esittelee myös transsuhteiden intensiteetin.

Elagozin uran silmiinpistävä erityisyys on valmius ottaa riskejä – niin taiteellisesti kuin henkilökohtaisesti.

Lue lisää osoitteessa https://www.samiraelagoz.com/

Teoslevitystä hoitaa Something Great.
Arts Management Helsinki vastaa taloushallinnosta.

Kuva: Suomen kansallisgalleria